perjantain saldo.
työpajan siirto tampereelle ja häiden jälkeiset polttarit.
nenä turvoksissa. kylkeä kolottaa. nilkka aristaa alla. ja niskat on jännityksestä jumissa. ihan kirjaimellisesti… sain nenilleni. ja ihan kirjaimellisesti… sain turpaan. tiesittekö, että jos lyödään kyrkillä nenään, niin että tulee verta, se veri tulee paksumpana? minä tiedän. jouduin/pääsin (miten sen nyt ottaa) eilen polttareiden häiden jälkeisessä osuudessa pystymetsästä thainyrkkeilykehään maailmanmestari joukon (nimi muutettu) kanssa. sain kyytiä. nuff said.
kiasma-riku soitti eilen ja ilmoitti ylöjärven työpajan siirrosta tampereelle. passaa. uus osoite on vuoltsu, linja-autoaseman kupeessa. ceebro-keikat on aina ollut tamperelaisille pieni punainen vaate (punainen vaate tässä yhteydessä tarkoittaa, että härkää kyllä ärsyttää, mutta hyökkäämisen sijaan hän päättää kiertää vaatteen kaukaa). tai no ainakin räppiyleisölle. paras keikkakokemus on klubilta yhteisillasta magyar possen ja kuusumun profeetan kanssa.
joten, aika ottaa härkää sarvista. nyt tehdään taidetta! pajan tampereelle siirto synnytti samantien muutamia ajatuksia, joita nyt koitan toteuttaa koneelle asti. visuaalityöpaja-artisti peten kanssa puhuttiin eilen puhelimessa tampereen tapahtumista, ja sivulauseessa summattiin odotukset näille pajoille: saadappa aikaiseksi kunnon dialogi tekemisestä. kiinnostaisi päästä pajalaisten kanssa syvälle siihen miksi ja mihin rap-teoksen (tai biisin) voi viedä. ei että mihin se pitäisi viedä, tai että mihin sen haluaisi viedä, vaan yksinkertaisesti mihin se voisi riittää, mitä se voisi olla. run dmc on tehnyt biisin aerosmithin kanssa. saul williamsin runosta on sävelletty sinfoniaversio. mitäs vielä vois keksiä tehdä?
